Olemassaolon tuska


20 Miksi hän antaa elämän valon
sille, jonka osa on kärsimys,
miksi niille, joiden elämä on täynnä katkeruutta?
21 He odottavat kuolemaa, mutta se ei tule,
he etsivät sitä enemmän kuin aarretta.
22 Kun kuolema heidät korjaa, he iloitsevat,
heidän suurin riemunsa on hauta.
23 Miksi hän antaa elämän valon
miehelle, joka on Jumalan saartama,
jolta tie on kadonnut?
24 Minun leipääni on itku ja voihke,
veden lailla virtaa minun valitukseni.
25 Mitä kammosin ja kauhistuin, se tapahtui,
mitä eniten pelkäsin, se kohtasi minut.
26 Ei rauhaa, ei lepoa, ei tyventä hetkeksikään, yhä uudelleen tuska lyö ylitseni.